sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Ja ku illat jo pimenee ja varjot pitenee. Syksyks vaihtuu ja lumous haihtuu pois. Mua niin paljon palelee, ei enää täl paidal tarkene. Talvi saapuu, jää vain kaipuu . Ja kun illat jo pimenee ja varjot pitenee. Syksyks vaihtuu, ja lumous haihtuu pois. Mua niin paljon palelee, ei enää t-paidal tarkene.




Jälleen kerran syyskuu alkaa olemaan lopuillaan, illat viilenevät ja yöpakkasia alkaa olemaan enemmän ja enemmän.  Aika menee aivan tajuttoman nopeasti eikä sille mahda mitään. Noh kuitenkin lupailin itselleni ja vähän muillekkin että kun 3500 kävijää tärähtää niin viimeistään koitan saada itsestäni sen verran kiinni että kirjoittelen taas jotakin tänne. Joten siis sinä joka luet tätä, et taidakkaan olla ainoa minun lisäkseni. 

Toivottavasti tämän syksyn saa viettää runsasenergisesti ilman että ne energiajuomat ja patukat kaivetaan kaapinpohjalta auttamaan jaksamista päivästä toiseen. Ehkä suurempi merkitys on sillä mitä tekee ja keiden kanssa koko syksyn jakaa. "Hymy on ikkuna, josta näkee, että sydän on kotona". Kyllä sitä kaipaa aikoja jotka sai jakaa poikien kesken samassa tuvassa samanlaisissa vaatteissa. Tiesi aina että seuraavana päivänä saattoi olla jotain erilaista. Nyt sitä vaan kulutetaan aikaa ja odotetaan että pääsee taas töihin ja hetkinen olikos se nyt taas viikko vierähtänyt? Kohta alkaa tosiaan olemaan vuosi lopuillaan, aika menee juuri näin nopeasti kuin aiheesta aiheeseen hyppiminen ja mitään ei ole saanut aikaan. No lääkärireissuja toisenperään, viisaudenhampaiden poistoja sun muuta sellaista. Mutta entäs se oikea tekeminen? Vai onko se nyt tätä siihen asti kun keksii jotakin uutta? Tai toivonmukaan puhelin soi jostain muusta numerosta kuin puhelinmyyjän virheellisesti naputetusta numerosta. "Puhelin näyttää puhelu on vastaamaton, iha sama mitä tahon, mul on auttamaton. Halu luurii näppäillä numerosi, yksinäinen jäbä. Tääl tunteiden komeros. Sä et haluu mulle vastata onneks voin tunteeni jakaa sun vastaajaas. Me ollaa jurrissa, älä mee köyhänmiehen karaokee, ja huomen häpee sitä mitä sanottu ja laulettu on. Avaan sähköpostis ja viestejä lukematon, määrä odottamas määränpäätä röökiki huules ja kuihtuu päästä. Mun tietokoneen ääres vaikka tää paikka on täydellinen, niin nimen sun kun lausun ääneen se laukasee pelkästään kaipuun päälle."

Tänään oli taas niitä harvoja päiviä, kun puheenaiheeksi keskeytyi ystävien kesken se mitä itse toivon tapahtuvan eli reissuun ensi keväänä.  On ehkä hienoa, taisiis ei ehkä vaan on oikeasti hienoa nähdä miten eräs lapsuudenystäväni jonka kanssa harvemmin puhutaan henkeviä vaikka miltei jokapäivä pyöritäänkin porukassa taisiis tällähetkellä kun hän on armeijassa niin ei niinkään usein, mutta kuitenkin niin kuulee äänensävystä tai pystyy lukemaan rivien välistä ainakin että ei toivois meikäläisen lähtevän niin pitkäksi aikaa minnekkään. Vaikkei puhuta henkeviä kuin humalassa niin kuuluu kyllä tärkeimpien ystävien joukkoon. Toisaalta miesten kesken on vaikeampi puhua tunteekkaasti vaikka ollaankin tunnettu yli 15? vuotta. On paljon niitä ihmisiä joiden kanssa haluaisi olla kokoajan ja on niitä ihmisiä jotka haluaisi samaan aikaan saada samaan paikkaan. Voikun saisi olla kaikkien kanssa kokoajan. On niin väärin että vuorokaudessa on 24tuntia joista 8 vietetään töissä ja toinen 8 nukutaan. Loppuaika sitten kiiruhdetaan paikasta a paikkaan b jotta ehtii näkemään ihmisiä. "Elämä ei ole odottamista, toivomista ja haaveilemista, se on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista. Se on sitä mitä aiot tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän."   

Satunnaisesti (lue aina) tulee haaveiltua siitä päivästä kun puhelin soi mutta olen pyrkinyt saamaan sen jäämään vain omaan tietoon, ei siitä kenenkään muun tarvitse tietää että miten paljon haluan sinne. Kyllä siitä välillä kysellään, että minkä takia. Riippuen ihan kenen kanssa puhuu että miten sen asian luonnehtii. Aika useasti tulee heitettyä ihan vaan läppää että mitä tekemään mutta totuus on muuta. Koskaan en kyllä sano että pelkän rahan takia sinne haluaisin, sillä se ei pidä paikkansa.  Kyllä sitä monesta muustakin asiasta haaveilee, miljonäärinä olemisesta, omasta kämpästä, monesta eri autosta jne. On mulla kerrankin jokin toive toteutunut, on mulla ihan hieno auto. Sillonkun se oli viellä toisaalla niin kuolasin sitä ja hypin hulluna kun näin sen, mutta nyt kun se tossa pihalla lojuu niin...  Se ei vaan  ole juurikaan itseni näköinen. Kehuja sieltä, kehuja täältä, kiitos vaan. Tykkään silti enemmän getarista. Välillä tuntuu  ihan ärsyttävältäkin kun joku koittaa kehua liikaa, sitä tilannetta koittaa pakoilla kun en hirveästi koskaan saa kehuja mistään muuten. En ehkä osaa ottaa kiitosta vastaan kun sitä pitäisi, mutta sen sijaan koitan antaa kehuja itse muille. Jos rahaa olisi niin paljon ettei olisi merkityksellistä mihin sen laittaisi, tuskin olisi yhtään sen onnellisempi. Materialismionnellisuus ehkä tulisi tutuksi, mutta oikea onni ei kuitenkaan. Ei uudet merkkivaatteet, kalliit  mersut tai ferrarit onnellisuutta tee. Onnelliseksi tekee se, että saat olla oma itsesi ja jaat hyvät ja huonot hetket ystävien kanssa.  Et voi keneltäkään ostaa oikeaa ystävyyttä sillä seon niin arvokas, ettei rahalla sitä saa. "Pakeneminen on helpompaa kuin muuttuminen" Se voi olla pieneltä tuntuva kolahdus mikä muuttaa sinussa kaiken, ajan saatossa se saattaakin olla suurempi kuin aluksi tuntuu. Se saattaa viedä aikaa ennenkuin tajuat mitä olet tuntenut. Muutoksen saattaa nähdä ulospäin, muutoksissa. Vaatetus, musiikkimaku, elämäntyyli. Ihan mikä vaan voi viitota näihin asioihin, tai ehkä jopa kaikki yhdessä.  "Oli ihan tavallinen kaveri. Katto naapurii sil elämä on parempi. Auervaarana nykypäivän speksei, juomassa viinei höystäen taabermannin tekstei. Maalausduuneis naisia yytsimäs rakkauden tunnustus kelpaa syyksi täs. Pelis kornis pitää nousta tornis ylemmäs. Niin korkeelle ku ylettäs. Iso tavaraa ja ajan pidän minimis, luottokortin höyläykset aina on limitis."
"Sinusta voi tuntua, että olet juuttunut liikenteeseen ja joka puolella näkyy autoja autojen perään silmänkantamattomiin. Älä antaudu kiusaukselle poistua paikalta sivutielle. Käytä odotusaika miettimällä minne olet menossa elämässäsi."
Enpä saanutkaan linkattua tänne suoraan videoita koneelta. Oli jotain parivuotta vanhoja videoita syysmyrskyistä, ehkä sitten joskus. Eipä kyllä saanut juutuubistakaan biisejä tänne, taisis kaikkia.

http://www.youtube.com/watch?v=MADQ24RqPuo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti