Kehitä itseäsi kaikin mahdollisin tavoin. Älä turhaan odota että muiden tulisi aloittaa ensin.

Viikon leiri, korjaan sotaharjoitus on takana fiiliksellä, hyvä! Viikonloppu kiinni kassulla kuitenkin, muttei se haittaa, oikeasti! Mikä voisi olla paremmin? No okei, ystävät joita ei näe tottakai harmittaa mutta onhan täälläkin kavereita sekä pkauden taisteluparini jonka kanssa ollaan enemmänkin kuin paita ja peppu. Ei yhtä tai kahta kertaa ole kuulunut käytävällä kun on huudeltu että paita ja perse tulee taas mutta so not? 

Aamulla herätessä fiilis oli katossa jo kun oli muuttanut tst varustusta mieleisempään suuntaan ja odotti sen pukemista kuin pieni lapsi joululahjojaan jouluaattona. Takana onkin raskas taakka tst harjoituksia kassun takana ja kapiasten ilmeestä päätellen hyvin meni. Viisi lippaallista sai puolustuksissa räiskiä sitä tahtiin kun vaan kerkesi ja hymy senkun suureni huulilla. Illan valjetessa pidettiinkin ystävän kanssa pidempi juttelutuokio kaikesta tulevasta, ensiviikon sharjoituksesta ja varsinkin siitä kun ollaan puhuttu jo pkaudesta saakka rt hommiin lähtemisestä. En hetkeäkään epäile etteikö hänellä olisi ollut sama fiilis kuin minulla jutellessa, rentoutunut, aivan uskomattoman hieno ja toteamus siihen että molemmat ajatteleee juuri samalla tavalla! Uskomatonta miten kaksi melkein täysin erilaista henkilöä voi ajatella niinkin tismallisesti samalla tavalla "herääminen on aina paras hetki vuorokaudesta. Olitpa kuinka väsynyt tahansa, tunnet sisimmässäsi että mitä tahansa voi tapahtua. Vaikka mitään erikoista ei tapahtuisikaan, se ei haittaa pennin vertaa. Mahdollisuus on olemassa. Se riittää."

Syksy alkaa olla jo pitkällä, päivät vierivät nopeammin kuin uskaltaa ajatellakkaan. Vielä puoli vuotta sitten en edes uskaltanut ajatella olevani jostain niin varma kuin halusta lähteä rt hommiin. Yki testeihin on ilmoittauduttu, vielä muutama asia ja kuukausi ennenkuin on aika todellakin pistää jännitys päälle. Yki testit eivät varmastikaan tule olemaan helpoimmasta päästä, englannin englanti kun tuntuu olevan hakusessa mutta amerikan englanti sujuu loistavasti "asiat, jotka vaikuttavat mahdottomilta, ovat niitä, joiden vuoksi tulee taistella koviten." Alan tällä hetkellä olemaan tyytyväinen miten asiat alkavat olemaan ja toivon että vuoden vaihteen jälkeen on aika sanoa itselleen "kerrankin olen tehnyt jotain, mistä olen uneksinut."  Ystävät ovat saaneet kasattua ajatusmaailman niin, että on aika toteuttaa nuoruudessa jotain mitä kaikki eivät tee ja niistä asioista joista uneksii, tekee kaikkensa saavuttakseen ne "meitä ei niinkään lohduta ystäviemme suoma apu, kuin se tieto siitä, että he ovat aina valmiita auttamaan."  Ei hätää ystäväiset, vaikka unelmista tulisikin totta, palaan aina takaisin kotiin viettämään laatuaikaa teidän kanssanne! "Laiva on turvassa satamassa, mutta eihän laivaa rakennettu satamassa olemaan. Ihminen on tänään turvassa huomiselta, mutta eihän ihmistäkään luotu huomenna elämään."

Kun jokin murhe tuntuu ylitsepääsettömältä, matkusta unelmiisi

Väsyneen viikonlopun loppupäähän onkin hyvä sijoittaa hetki aikaa raapustaa tänne taas jotakin. Koko viikon vedetyt kuntoilut on ollut erittäinkin hyviä juttuja pitkästä aikaa, ehkä jopa jaksaa itsekin alkaa hieman urheilemaan jälleen kerran.  Pienen syysflunssan kera onkin vietelty jo reilun viikon verran aikaa ja se ei todellakaan auta väsymykseen vaan pahentaa sitä, saa nähdä miten käy kun seuraavat kaksiviikkoa vietetään leireillä.

Eilen käytiin hyvän ystävän kanssa ajamassa crossia pitkästä aikaa. No märkää oli ja kuraa senkin edestä, eikä se ajoa niinkään helpottanut. Yhdet mukavat lipatkin tuli vedettyä ja oli aika palauttaa muistot siitä kun oikeasti hieman sattuu jonnekin että miltä se tuntuu. Ei siinä että ilmat olisi pihalla tai lievän aivotärähdyksen saaneena olisi niin epämukava olla, mutta vaihteeksi osumaa saikin tuo leikattu olkapää ja sen kyllä huomaa taas hyvin.  Illalla lähdettiinkin viihteelle ja ihan mukava ilta oli tiettyyn pisteeseen saakka, vaikka yliväsymys alkoikin iskeä ja tuntui siltä että valvominen alkaa olemaan väkisin tyylistä.  Kuitenkin illasta heräsi kysymys, miksi tulit siihen vaikka tiedät? Onko joillekkin vain ihan sama mitä ajattelee ja tuntee, vai oliko tarkoitus tahallaan tehdä paskaa toiselle. "minun on opittava rakastamaan typerystä itsessäni, sitä joka tuntee liikaa, puhuu liikaa, luottaa liikaa onneensa, voittaa joskus ja häviää usein, on vailla itsekontrollia, rakastaa ja vihaa, loukkaa ja tulee loukatuksi, lupaa ja rikkoo lupauksensa, nauraa ja itkee."

Olisi paljon helpompaa jos näkisi tulevaisuuteen välillä. Tietäisi miten asiat menee paremmin ja mitä tulee tapahtumaan "en minä ole eksyksissä, en vain tiedä missä minä olen." Ehkä olisikin aika päästää irti menneestä ja alkaa suuntaamaan katse tulevaisuuteen vahvemmin. "etsin sitä oikeaa miljoonien ihmisten joukosta, enkä aseta sille muita vaatimuksia kuin, että se olisit sinä." Ajatuksia ja mielipiteitä rt hommista pyörii jatkuvasti ympärillä, varsinkin ajatukset siitä että pääseekö juuri sinne minne haluaakin ikinä vai pitääkö tyytyä toiseen vaihtoehtoon. Kaikki eivät edes ymmärrä miksi sinne joku haluaa, mutta minä tiedän tismalleen miksi itse haluan sinne " kaikki mitä kaipaan on lämmin sänky, muutama ystävällinen sana ja supervoimat."

Tällasta tänään, lyhyt ja pohdiskeleva.

Btw.  Runsaasti kävijöitä eikä kommentin kommenttia

" Laita simmut kiinni, hyppää kyytii ja kuvittele et tää on limusiini

Eikä Toyota Carina -87, joka haisee sun sieraimiin niinku oliivi
Poliisit mun peräs onki poliisisaattue
Sen takii ne seuraa mun automobiilii
Leiki ettei ne aio meit pysäyttää
Ne vaa haluu nähä meijät lähempää.."

Tee se toiselle mitä toivoisit hänen tekevän sinulle.

Taas alkaa päivä olla ohi, aika turhauttavaa kun aurinko alkaa laskea ja ajatukset mylviä jälleen kerran erityisesti eräästä henkilöstä "ylpeää ihmistä pystyvät haavoittamaan vain ne, joita hän rakastaa." En vain ymmärrä monia asioita ja miten näin on päässyt käymään. Tietysti vikaahan täytyy itsessäkin olla kerran tilanne on tämä. Toinen tuntuu olleen päässyt asioista yli ja jatkanut elämää samalla kun itse jumittaa paikoillaan tajuten että mitä typerää on tehnyt ja mitä olisi tehnyt toisin jos asiat olisi erilailla. Jos ajassa voisi palata taaksepäin, en epäröisi hetkeäkään jotta voisi korjata asiat ennen kaiken epäonnistumisen alkua. Päivä päivältä sitä kantaa taas raskaampaa taakkaa päällään kun  ajatuksia tulee vain lisää ja lisää "raskas on painava kantaa. Kauas on pitkä matka." Hyvätkin muistot tuovat raskautta asioihin sillä haluaisi edelleenkin kokea uusiksi näitä. Mökilläkään ei ole ollut koskaan niin vapautunutta fiilistä kuin tuolloin... "älä valitse rakkaudessa sitä jonka kanssa pystyt elämään; valitse se jota ilman et voi elää."

Jokin välähti juuri suoraan silmille, oliko se vain kännykän valo vai oliko se sittenkin ajatus joka pitää paikkansa? Eräs ystäväiseni, jolle aijon rimpauttaa tänään on ehkä kertonut viisaimpia lauseita minulle pidemmän aikaa jo, tosin tehden sen vähän niin ettei sitä huomaa suoraan "tosi ystävä on se, joka tulee kohti, kun kaikki muut kääntyvät poispäin."

Taidanpa painua itse nukkumaan tuota pikaa.

WWBD - What Would Batman Do?

Syyskuu alkaa muistuttelemaan syksyn ja talven tulosta, lehdet putoilevat ja kellertävät jälleen ja tekevät maisemasta erittäin värikkään, mutta samalla pimenevät illat ja sateisten päivien määrä alkaa peitota kesän kuivuuden ja auringonvalon. Samalla kun illat synkistyvät niin alkaa myös ihmisten mieli painua samalle tasolle. Syyskuisen auringonpaisteen voi havaita useimmiten märkää asvalttia vasten viilenevissä päivissä ja päivän tohinoissa ne hetket menevät ohi joissa pitäisi hetkeksi jäädä katsomaan maailmaa eri kulmista.  Kesä on mennyt vauhdilla ohi kokonaan, ainakin minun osaltani. Mitään ei ole saanut aikaan ja kaikki joka on vähänkin tuntunut hienolta idealta onkin ollut päinvastaista. On toki monia poikkeuksiakin näissä mm. Kesän parhaimpana muistona juhannus "me elämme hetkestä hetkeen ja havahdumme vasta nähtyämme ensimmäisen kellastuneen lehden." juhannuksena sai rällästellä telttaretkellä ystävineen kaikenmaailman hauskoja pelejä/leikkejä joita meidän oma sport teacheri oli kehittänyt! Päivääkään en ole katunut enkä tule katumaan sinne lähtöä, ehkä ainoa joka mietityttää vieläkin on se, että miksi epäröisin niin kauan "vailla ystävää olet kuin vasen käsi ilman oikeaa kättä."

Välillä sitä tuntee ottavansa liikaa asioita tehdäkseen, armeijan lisäksi töissä käyminen tuntuu väliltä liialle kun pitäisi vielä ystäviä auttaa autojensa kanssa. Ystävien auttaminen meneekin aina kaiken etusijalle, kunhan vain on mahdollisuus. Tietysti välillä pitäisi muistaa ettei itse ole mikään kone joka jaksaa aina olla käsi ojossa kun apua tarvittaisiin, välillä pitäisi itsekin olla rauhassa ja antaa kiiren mennä kiireenä tekemättä mitään.Tottakai on mukavaa laitella autoja, sillä se on mieltä rauhoittavaa kun koitat saada jotain toimimaan ja onnistut siinä, kunnes huomaatkin ettei se auttanutkaan.. Ennemmin sitä melkein makaa auton alla kylmällä sorapihalla kun tekee jotain mistä ei pidä. On kuitenkin pakko tehdä jotain mistä saa hieman korvausta menetetystä vapaa ajasta sillä eihän sitä muuten tule toimeen "kun avaan lompakkoni, minulle tulee  outo tunne, ettei raha ole enää muodissa."

Eräät asiat on alkaneet vaivaamaan näin syksyn kunniaksi, ihankuin lehdettömyys olisi takerruttanut ne puun oksiin. Miten hienolta se taas tuntuukin, ajatus tulevasta on kuin pyörremyrsky new yorkin keskustassa. Pitääkö oikeasti käydä miljoonan sekalaisen asian ovella koittamassa löytyykö oikea avain siihen oikeaan oveen? Oliko ystävä oikeassa kun kertoi että meillä oli omat juttumme, jotka kokosivat meistä loppujen lopuksi kokonaisuuden? Kysymyksiä kysymysten perään juoksee päässä kuin sotilas vallihaudassaan luoteja karkuun.. "tarvitsemasi avain löytyy nipusta aina viimeisenä."

Kun tulet umpikujaan, muutu. - Muuttuneena pääset läpi.

Viikonlopun viimeistä iltaa vietellen juissipurkki naaman edessä saa taas ihmetellä kuinka mukava viikonloppu on ollut. Hyvän ystävän kanssa piti nähdä jo perjantaina mutta kun aikataulut menivät ristiin niin minkäs sille voi, tänään kuitenkin pidemmän aikaa ehdittiin näkemään ja puitiin kaikkia asioita maan ja taivaan väliltä ja se teki hyvää vaikka olo onkin tällä hetkellä eri "ihminen joka ei tee virheitä ei yleensä tee mitään muutakaan". Eilen kävästiin vähän kuvailemassa kaverin autoa ja muutaman ihan mukavan näköisen kuvan sainkin otettua siitä.

Inspiraatiota tuli omankin auton laittamiseen kun postipate toi pikkuisen paketin itselleni. Paketin avattua sieltä pilkahti janoiseen nissaniin avittamaan janoa walbron 255lph bensapumppu, asentamiseen ei kauheasti yli puoltatuntia saanut millään menemään ja se olikin ihan helppo homma.

Original vs walbro (walbro oikeella)

Illalla jaksoikin hieman pyörähdellä ympäri kyliä ja eräs asia sai taas mies aistit valloilleen. Aivan älyttömän upea  näky yöllisessä kaupungissa, nissan gtr.  Harmikseni vain ei kameraa sattunut olemaan mukana jotta olisi voinut parit räpsyt käydä ottamassa mutta pistetään nyt samanlaisesta pari kuvaa tähän..

Tämänlainen asia sai itseni tuntemaan onnelliseksi, mutta kotiin mentyä kaikki vanha rysähti niskaan ryminällä ja kysymysmerkkejä leijaili huoneen täydeltä. Milloinka viimeksi todellisuudessa on ollut onnellinen ja kenen kanssa. Siitä ei ole epäselvää sillä kaipuu tiettyihin asioihin on sellainen ettei sitä pysty sanoin edes kuvaamaan "jos sinä elät satavuotiaaksi,minä haluan kuolla päivää aikasemmin, jotta en koskaan joutuisi elämään ilman sinua"

Sekalaisen sekalaisuus tekstiä tänään terveisin Hemmo

En välttämättä sano kaikkea juuri niinkuin tarkoitan, joskus sanon tahallani myös päinvastoin.

Syys illat pimenee, päivät kylmenee, aamut vähenee ja päivä päivältä ajatukset pysyvät samana kuin keväälläkin. Miksi? Mitä? Miten? Olisiko? Miksi juuri mulle? Vaikka sillon tuntuikin ettei tunnu asioiden kiinnostavan, ne kiinosti silti vaikkei toinen uskonutkaan. Asiat kiinnosti enemmän mitä kukaan voi edes ymmärtää ja jostain syystä vieläkin kiinostaa, siksipä vieläkin leijailee pää täynnä kysymyksiä. Onneksi kuitenkaan ei tarvitse yksin jaksaa kaiken keskellä vaan voi viettää aikaa hyvien ystävien kanssa niin paljon kuin mahdollisuus vain antaa ja se auttaa hyvinkin olemaan murehtimatta asioista "kotona turva vanhemmista; maailmalla ystävistä". Tietysti kaikki muistuttelee kyseisestä henkilöstä edelleen ja se ei helpota ollenkaan oloa. En tarkoita ikinä pahalla sitä jos joku alkaa puhumaan hänestä ja suutun, mutta välttämättä ei kiinnosta eikä haluta puhua juurikaan jostain syystä siitä aiheesta, tätä ei kaikki tunnu ymmärtävän aivan täysin.  "mitä ei voi estää, se täytyy kestää."

On olemassa paljonkin unelmia, suurin osa varmasti tahtoo olla rikas ja täydellinen mutta itse haluaisin vain että saa tehdä siitä mistä tykkää, viettää aikaa niiden kanssa joiden kanssa haluaakin ja sitten oma koti johon pääsee piiloon suurta ja julmaa maailmaa. Ei tarvitse tavoitella mitään mahdottomuuksia, pienikin asia riittää, siihen riittää että itse tuntee saavuttaneen jotain. Ei ole tavoitteen saavuttamista mikään lottovoitto, se on vain tuuria arvonnassa joka on vain suuri helpotus talouteen "unelma ei ole tuolla korkealla taivaalla tai tähdissä, se on sydämessäsi."

On ollut aivan huippuviikko! Kerrankin on saanut tehdä jotain muuta kuin syödä niitä sotkun munkkeja ja pelata taskubiljardia ihmetellen mitäs nytten?on ollut lihaskuntotestiä, coopperia ja muuta mukavaa, päivän verran vierähti metsänpuolellakin aivan mukavasti. Suureksi yllätykseksi tulikin lihaskuntotesti ja coopperi. Laiskuuttaan puoleen vuoteen ei juurikaan ole tullut mitään tehtyä ja silti kaikista kiitettävä/erinomainen. Cooperissakin tuli juostua yli 3000m joka pisti ihmetyttämään, varsinkin kun pieni pätkä tuli käveltyäkin. Noh viikonloppua odotellessa, aijon raahata hyvän ystävän lenkille ja koittaa saada asioita pyöriteltyä selviksi "hyvät ystävät ovat kuin lyhdyt tiellä. -Eivät lyhennä matkaa, mutta tekevät sen valoisammaksi kulkea.