Sävel haikea, seon kivaa ja kaikkea. Se nostaa minut ylös jos tilanne vaikea. No löysin perjantaina itteni lukemassa kirjaa, ennen oli kahet synttärit. 20 sanaa iltaa ja puhelimen kanssa meikä puhu vaan kilpaa, mut nyt oon ku puhelin ja latailen vaa hiljaa.

Kun tänne ei ilmesty tekstiä tarkoittaa se että hirveästi asiaa ei avautumiseen tai muuhunkaan fiilistelyyn ole tarpeeksi tai sitten sitä kaikkea ei saa prässättyä tiiviiksi paketiksi. Itseasiassa monesti olen tämänkin sivun avannut, turhaan. Plank page bitch, tuntuu hyvältä katsoa tyhjää ruutua pitkään, kirjoittaa vajaanainen lause kun sen pyyhkii jo pois ja alkaa nukkumaan. Koitetaan siis saada tällä kertaa edes jotain kirjattua. 

Eräältä bloggaajalta luinkin että mikäli kirjoittaminen tuntuu väkinäiseltä, sitä ei kannata tehdä. Itseasiassa näitä omia tekstejä kun on miettinyt niin eihän näitä ole sillä kunnollisella fiilispohjalla tehty pitkään aikaan, ehkä aluksi mutta sitten koko teksti on soveltuva energiajakeeseen.

Kevät näytti tuloaan jo ajat sitten, vappukin on tässä ja nyt. Ulkona silti satoi aamusta räntää/lunta. Joko se kesä tulisi sieltä? Sää on yhtä sekaisin kuin itse kirjoittajakin. Ei tiedä mitä haluaa tulevaisuudessa. Mitä musta tulee isona vai tuleeko vaan iso? Haluaako takaisin kouluun vai ei? Mitä opiskelisi jos haluaisi takaisin kouluun? Jo muutenkin tuntuu siltä että "mä nyt vaan oon tässä ja odotan mitä tapahtuu" tapahtuuko edes mitään? Pitäisi varmaan kaivaa kristallipallo esiin ja hieraista siihen ennustus tulevaan. Toisaalta, en kyllä välttämättä haluaisi valmiiksi tietää miten asiat järjestyy. 

Antakaa hetki aikaa miettiä uudelleen ja laittaa asiat oikeaan järjestykseen. En oikein tiedä mitä tällä hetkellä tapahtuu, mutta en varmaan kuulu joukkoon kun en muuta kenenkään kanssa yhteen tai saa muksua. No kumpikaan ei nyt kuitenkaan sovellu tämän hetkiseen tilanteeseen kuitenkaan. Enkä kyllä olisi vielä valmiskaan moisiin koitoksiin. Sitäpaitsi, yksin ei voi muuttaa yhteen kuin itsensä kanssa ja välillä tämäkin kämppis tuntuu liian hankalalta käsitellä joten…. 

"Anna minulle  hetki aikaa, hetki aikaa miettiä uudelleen. Laittaa sanat oikeaan paikkaan, sanoa mitä todella tarvitsen. Ei mitää liikaa, ei mitään turhaa, vain ne sanat jotka sielua ravistaa."

On parempi lopettaa tähän vaikka olisi mitäkaikkea, mutta fiilis hiipuu ja en jaksa tallettaa odottamaankaan tätä, huonoa tekstiä kuitenkin eikä tästä kirjaa tule. "Mistä tiedän että kuka on oikea kun joku on pitkä, joku toinen on soikea? Joku on hullu ja joku on kaunis? No toi on härkä ja toi on kauris.  Nyt mä kuljin sun ovea kohti, en tunne sua yhtään, koko kehoni pohtii. itä jos tää on hirveä virhe ja rakastun helvetisti, oikeasti, aivan oikeasti"

Ps. suositan http://purkautuvatpatoumat.blogspot.fi