Kameraa kameran perään, kuvaaminen senkun saa kovempaa intressiä ja kevät aurinko sulattaa mieltä ja sydäntä. Tuntuu kuin kaikki sujuisi loistavasti ja niin sujuukin. Ystävien kanssa vietettyä aikaa ei voita mikään ellei sitten suloista myrkynkeittäjää lasketa "Miltä mä näytän? No kaipa kaikki nörtin kriteerit mä täytän. Sä mietit millä tavalla naistani säväytän. Edes silmieni ehdotat et tulis käymää käy käyntikorttikäsi kaik mitä oot tehny ni läpi käydää pätemisen tarve, tarpeist turhin, tyttö anna ei väylää, tiedoksi sulle ettei usein se käy tääl. Oon onnenpoika, siltä se vähän näyttää, vain mun vastuul on sut tyydyttää.". Viikon alussa postipate kävi kääntymässä ja toi jälleen pienen tai ehkä suuremmankin paketin josta pilkahtikin ensimmäisenä gopro hero 3hd black edition. Pientä tuntumaa parinpäivän näpräilyllä sain kun sainkin asetukset kutakuinkin kohdilleen ja lauantaina pitikin mennä testaamaan radalle sitä.
Jospa joskus saisin jotain videomatskua jonnekkin jostakin niin voin sitä tännekin tunkea ehkäpä. Fiilistä fiiliksen perään, hampaiden pesusta donitsikalsareiden jalkaan laittoon kaikki tuntuu erittäin maukkaalta. Ai että, elämä hymyilee ja niin minäkin ! Kesää odotellaan kovasti, pääsee kuvailemaan paljon lisää ja saisi pikkuhiljaa skylinenkin liikkeelle metrisestä penkasta. Inspiraatiota pieneen laittoon ei vain löydy jostain syystä. Kiitos työt, veikkaisin. No kuitenkin, puolustusvoimiltakin kirjettä laatikkoon kolahti viikko takaperin ja sitä odottelun määrää ei voi kukaan tietää. Eipä sitä kannata hehkutella eikä muutakaan mutta kuitenkin...




